Kylmää ilmaa keuhkossa, nenä punainen ja varpaita palelle. Ihana sininen taivas ja jäätynyt maisemaa. Jääkristallit loistavat kun aurinko laskee. Hiljaisuus ja lasten nauru kun kelkka menee nopeimmin.
Sisällä odottamassa kynttilät, lämmin takka, ja kahvia.
Istuin parturissa peilin edessä. On ollut pitkä yö ja haastava päivä. Ei meikkiä, ei edes piilolinssit. Puolet minun hiuksista teki jo pienen miehen synnytyksen jälkeen itsemurhan, vielä punainen nenä ja vähän mustaa silmien alle. Joten ei ollut yllätys että se parturi sanoi leikkauksen jälkeen ”Nyt sinä olet vähän nuoremman näköinen ”. Sitten tulin kotiin ja keroin miehille että minä olen vanha. Hänen kommentti oli ”rakas, sun näköinen on vielä sama kun 14 vuotaa koulutyttö”.
Vor dem Spiegel beim Frisör. War ne lange Nacht, und anstrengender Tag. Kein Make-up im Gesicht, nicht mal Kontaktlinsen. Die Hälfte meiner Haare hat schon nach Joels Geburt Selbstmord begangen und sind einfach von meinem Kopf abgefallen . Jetzt mit roter Nase, und schwarzen Ringen unter den Augen ist es kein Wunder, das die Frisöse nach dem Haarschnitt sagt " Jetzt sehen Sie auch wieder etwas jünger aus". Zuhause sag ich Antti, das ich alt bin, und er meint nur " Ach Schatz du sieht immer noch aus, wie ein 14-jähriges Schulmädchen.
Nenä vuotaa, kurkku on kipeä, pää on täynnä limaa, henki kuin sipsipussi. Olemme sairaana. Voi mikä pöpö se on!! Pikkumiehen ensimmäinen flunssa. Äiti kyllä valvoo ja isä nukkuu kellarissa.
Sairauksien on melkein ohi molemmille miehille, nyt on äidin vuoro olla sairas. Yritimme polttaa pöpö saunassa mutta kaikki pöpöt eivät lähteneet karkuun.
No ohi se mennee… mutta toivon että se menee nopeasti.
You are more beautiful than you know
More talented than you think
And more loved than you can imagine
Tulimme keskiviikko-iltana takaisin kotiin saksan reissusta. Kelo oli jo 21:30 ja halusin vain mennä suihkuun ja heti sänkyyn koska viimeinen 3 tuntia autossa olivat liian paljon minulle ja myös pienelle miehelle (hän vain nukkui ja huusi koska pimeässä et voi leikkiä mitään). Avaamme oven ja minkälainen tuoksu tuli meidän kodista! SAVU! Minun anoppi yritti laitaa meidän takan päällä että meillä on lämmin kun tulemme kotiin mutta hän unohti avata oikean pellin ja meidän talo oli täynä savua. Savu lähti mutta tuoksu vielä jäi. Kun makasin sängyssä seuraavana iltana, minun iso mies kysyi minulta” Onko sinulla uusi samppoo?” minä vastasin ”Kyllä minulla on, sen tuoksun nimi on ”savumakkara””.
Partytime saksassa. Minun perhe + eno ja serku. Me söimme niin paljon että minun iso mies sanoi se on jo mässäilyä. Minun pikku mieskin sai ruokaa (porkkana muussi) ja se söi tosi reippaasti. 
Ennenkuin kello löi 12:00 minä olin jo käynyt suihkussa ja sänkyssä pikku miehen kanssa. Hän nukkui jo ja minä valvoin. Way to go 2012!
